Fasilitoinnin lempimenetelmät

Tähän artikkeliin olen koonnut lempifasilitointimenetelmiäni. Valinta on täysin subjektiivinen ja muutenkin erittäin epätieteellinen. Näistä vaan satun tykkäämään. Mukaan pääsi neljä menetelmää: dynaaminen fasilitointi, challenge mapping, open space ja idealogi.

Hyppää kokeneen ammattifasilitaattorimme Miikka Penttisen matkaan ja tutustu tarkemmin vaikuttaviin fasilitointimenetelmiin alta!

Fasilitointimenetelmä: Dynaaminen fasilitointi

Dynaaminen fasilitointi on Jim Rough:in 1980-luvulla kehittämä menetelmä, joka sopii erityisen hienosti kompleksisten, tunteitakin herättävien asioiden käsittelyyn ryhmässä.

Koko ryhmä keskustelee valitusta aiheesta, ja fasilitaattori kirjaa keskustelua seinälle neljän otsikon alle: faktat (data), huolet (concerns), ratkaisut (solutions) ja ydinkysymykset (problem statement). Lopuksi pyydetään ryhmältä kiteytys puhtaalle fläpille. Keskustelua käydään joskus pitkäänkin, aiheesta riippuen helposti kaksikin tuntia. Keskustelu velloo, käy välillä kaukanakin alkuperäisestä aiheesta, mutta parhaiten toteutuessaan ryhmä on keskustelun päätteeksi kuin taianomaisesti ymmärtänyt yhteisesti, mistä on kyse ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Menetelmä antaa tilaa myös tunteille. Jim Rough sanoo, että kun ryhmä kollektiivisesti vapautuu huolistaan, se on valmis näkemään uudenlaisia ratkaisuja.

Kerran valmennuksessa minulla oli 12 osallistujaa eri puolilta organisaatiota. Harjoittelimme dynaamista fasilitointia ja valitsimme harjoituskeskustelun aiheeksi kyseisen organisaation työnantajamielikuvan. Joku vähän protestoi alkuun, että ei nyt ole ihan oikeat ihmiset organisaatiosta tätä pohtimassa. Kävi kuitenkin niin, että jo ensimmäisellä tauolla pari osallistujaa lähti keskustelun oivallusten pohjalta edistämään asiaa!

Pidän kovasti erilaisista juurisyyanalyyseistä. Niissä on vaan se ongelma, etteivät ne oikein toimi ryhmällä, ainakaan yhtään isommalla. Dynaaminen fasilitointi johdattaa ryhmän ongelman ytimeen keskustelun avulla – eräänlainen keskusteleva juurisyyanalyysi.

Haluatko oppia dynaamisen fasilitoinnin käytännössä ammattifasilitaattorin ohjauksessa? Tutustu tästä Edistynyt fasilitointi -valmennukseemme!

Fasilitointimenetelmä:
Challenge Mapping

Challenge mapping on Min Basadurin kehittämä menetelmä luovan ongelmanratkaisun alkuvaiheeseen, ongelman ymmärtämiseen, mutta mielestäni se auttaa myös ymmärtämään ja tekemään näkyväksi tahtotilaa ja tarpeita.

Challenge mapping -menetelmässä rakennetaan nimensä mukaisesti karttaa vallitsevista haasteista. Ensin keskelle paperia laitetaan yksi kysymys muodossa “Kuinka me voisimme…?” Siitä edetään ylöspäin kysymällä, miksi edellinen tavoite on meille tärkeä. Vastaukset muunnetaan taas muotoon “Kuinka me voisimme…?” ja laitetaan paperille. Alaspäin taas päästään kysymällä alkuperäisestä kysymyksestä, mikä meitä estää. Myös nuo esteet muunnetaan tuttuun muotoon: “Kuinka me voisimme…?” Mistä tahansa kysymyksestä voi edetä ylös ja alas edellisillä kysymyksillä. Sivusuuntaan taas voi laajentaa etsimällä lisää vaihtoehtoisia kysymyksiä (“Mitä muita syitä?” / “Mitä muita esteitä?”). Koko kartta muodostuu siis pelkästään kysymyksistä. Lopuksi valitaan kartasta ne kysymykset, joihin halutaan keskittyä.

Parhaiten menetelmä toimii mielestäni pienille ryhmille, esimerkiksi 3-5 henkilöä. Oman tiimin kanssa tämä toimii hienosti, kun ei tarvitse joka kerralla opetella menetelmää uudestaan. Myös omien ajatusten selkeyttämiseen ja parisparraukseen tämä on oiva työkalu.

Challenge mapping tekee aivan poikkeuksellisen hienosti näkyväksi sekä eri tasoisia tavoitteitamme että esteitämme tavoitteisiin pääsemiseksi. Yleensä fasilitoinnissa valitaan työskentelyn lähtökohdaksi joko tavoitteet tai esteet, tai jos käsitellään molempia, ne käsitellään erillisinä vaiheina. Challenge mapping hoitaa tuon kaiken kerralla.

Challenge mapping, Haastekartta

Fasilitointimenetelmä:
Open Space

Open space tai täsmällisemmin open space technology on itseohjautuvuuteen perustuva ryhmämenetelmä. Käsiteltävät aiheet nousevat ryhmästä ja kukin osallistuu niiden aiheiden käsittelyyn, jotka itseä kiinnostavat. Fasilitaattorille ei siis jää juurikaan valtaa eikä kontrollia, vaan ryhmä tekee mitä lystää.

Sanotaan, että open space on maailman tehokkain ryhmätyömuoto. Osallistuja tietää itse parhaiten, missä hänen kannattaa olla. Osallistujat ovat myös yleensä motivoituneita, kun heitä ei komennella ja he saavat itse vaikuttaa käsiteltäviin aiheisiin. Tämäkin lisää tehokkuutta.

Motivoitunut ryhmä hoitaa open spacella asian kuin asian ja menetelmä toimii myös todella isoille ryhmille.

Open space toimii verrattain hyvin myös verkkototeutuksena. Jos kokousalusta ei tue breakout-huoneita, joissa osallistujat voivat liikkua itsenäisesti, luodaan aiheille yleensä erillisiä kokouksia, joihin siirrytään kokouslinkeistä.

Fasilitoinnissa minua on aina kiehtonut ryhmän potentiaalin vapauttaminen, ryhmän voimaantuminen. Open spacessa tämä toteutuu mielestäni kaikkein puhtaimmin.

Haluatko oppia Open space -menetelmän käytännössä ammattifasilitaattorin ohjauksessa? Tutustu tästä Edistynyt fasilitointi -valmennukseemme!

Fasilitointimenetelmä:
Idealogi

Idealogi on jalostus toisesta keskeisestä ryhmämenetelmästä nimeltä me-we-us (yksilötyö – pienryhmät – koko ryhmä), sillä erotuksella että we-vaihetta toistetaan useamman kerran.

Idealogin juoksutus menee näin:

  1. Listaa omalle paperille ideoita (tai tavoitteita, ongelmia, toimenpiteitä – mitä vaan)
  2. Pienryhmissä varasta parhaat ideat omalle paperille
  3. Uusissa ryhmissä varasta lisää (vaihetta toistetaan tarvittaessa)
  4. Viimeisissä ryhmissä kirjatkaa parhaat näkyville, kasvotusten lapuilla seinille tai verkossa jollekin yhteiselle alustalle

Menetelmä perustuu dialogiin. Kun yleensä pienryhmissä pyydetään tekemään yhteinen valinta, ihmiset luontaisesti puskevat omia ideoitaan. Kun taas idealogissa tehtävänä onkin varastaa ideoita, ihmiset alkavatkin kuunnella toisiaan ja yrittävät ymmärtää, mitä idean taustalla on, miksi idea olisi varastamisen arvoinen. Kun pienryhmiä vaihdetaan tarpeeksi monta kertaa, osallistujien mielipiteet lähenevät toisiaan – iteroidaan kohti yhteistä näkemystä – ja lopullisen päätöksen tekeminen helpottuu.

Tämä menetelmä siirtyy harvinaisen kivuttomasti myös verkossa toteutettavaksi. Oikeastaan täysin sama ohjeistus toimii. Tarvitaan vaan breakout -huoneet ja joku yhteinen paikka kirjata ehdotukset lopuksi näkyville. Paremman puutteessa kirjaamiseen voi käyttää vaikka chättiä.

Menetelmä toimii myös tosi isoille ryhmille. Ainoa haaste isoilla ryhmillä on, että lopuksi ehdotuksia tulee valtava määrä ja niiden vetäminen yhteen voi olla vaikeaa.

Haluatko oppia Idealogi -menetelmän käytännössä ammattifasilitaattorin ohjauksessa? Tutustu tästä Edistynyt fasilitointi -valmennukseemme!

Miksi valitsin juuri nämä neljä menetelmää?

  • Dynaaminen fasilitointi ja open space edustavat tietynlaista fasilitoinnin ääripäätä, jossa fasilitaattorin kontrolli häviää ja ryhmä alkaa ohjautumaan itsenäisesti, ja yleensä se ohjautuu juuri sinne minne pitääkin. Vapautetaan ryhmän potentiaali.
  • Challenge mapping on puolestaan aivan poikkeuksellinen menetelmä visualisoimaan ajattelumme ja asenteidemme rakennetta, vaikka ei välttämättä muuten erityisen hyvä ryhmämenetelmä.
  • Idealogi taas on hieno esimerkki ryhmäpäätöksenteosta. Ryhmän johdatteleminen yhteiseen päätökseen voi olla tuskallinen prosessi. Idealogissa ryhmä lähestyy yhteistä päätöstä hyvin orgaanisesti ja komentelematta. Päätös rakentuu vaivihkaa, lähes huomaamatta.

Jaa menetelmät verkostollesi somessa alla olevista kuvakkeista.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Miikka Penttinen

Miikka Penttinen on fasilitoinut ja valmentanut fasilitointitaitoja ammatikseen vuodesta 2012 saakka. Valmennusten osallistujilta hän saa kiitosta innostavasta ja selkeästä tyylistään jakaa osaamistaan eteenpäin.

Miikka uskoo, että jokainen hyötyisi fasilitointitaidoista. Fasilitoinnin jatkuva kehittäminen on hänen työnsä ytimessä.

”Intohimonani on ymmärtää fasilitoinnin syvin olemus eli mitä ryhmissä tapahtuu ja miksi ihmiset toimivat kuten toimivat.”

Verkostoidu: LinkedIn | Twitter

Miikka Penttinen

Miikka Penttinen on fasilitoinut ja valmentanut fasilitointitaitoja ammatikseen vuodesta 2012 saakka. Valmennusten osallistujilta hän saa kiitosta innostavasta ja selkeästä tyylistään jakaa osaamistaan eteenpäin.

Miikka uskoo, että jokainen hyötyisi fasilitointitaidoista. Fasilitoinnin jatkuva kehittäminen on hänen työnsä ytimessä.

”Intohimonani on ymmärtää fasilitoinnin syvin olemus eli mitä ryhmissä tapahtuu ja miksi ihmiset toimivat kuten toimivat.”

Verkostoidu: LinkedIn | Twitter