Grape People toteutti räätälöidyn fasilitointivalmennuksen HUS-yhtymän 12:lle liiketoiminnan kehittäjälle, joilla oli ennestään kokemusta fasilitoinnista. Tämä ryhmä kaipasi erityisesti taitoja haastavien aiheiden ja isojen, jopa 20 hlö ryhmien fasilitointiin. Valmennus osui myös aikaan, jolloin laajasta etätyöstä palattiin lähitöihin ja lähifasilitoinnin taidot kaipasivat virkistämistä.
Korona-ajan rajoitusten ja etätyömoodin jälkeen katsoimme hyödylliseksi virkistää seniorivalmentajien fasilitointitaitoja ja -menetelmiä. Tämä kaksipäiväinen koulutuskokonaisuus täytti toiveet monella tavalla. Yhdessä uuden oppiminen koettiin elähdyttäväksi.
Haastattelimme kahta valmennukseen osallistunutta kehittäjää, Juuso Elorantaa ja Heidi Rautiota. Tämä asiakastarina perustuu Juuson ja Heidin kokemuksiin valmennuksesta.
Mitä tämä valmennus, ja fasilitointi ylipäänsä, merkitsee sinulle ammatillisesti?
Fasilitointia on sisältynyt omaan työnkuvaan vaihtelevasti, tämä valmennus oli ensimmäinen lähivalmennus korona-ajan jälkeen. Huomasin usein toistavani samoja kaavoja ja halusin nostaa fasilitointiosaamiseni seuraavalle tasolle.
Fasilitoimamme tilanteet liittyvät usein hoitoprosessin ongelmatilanteisiin tai epäselviin prosesseihin. Monesti odotusarvo on, että joku tuo ratkaisun ulkopuolelta ja ratkaisee ongelman. Olisi parempi mahdollistaa tilanne, jossa ihmiset ratkaisevat ongelmansa itse. Ulkopuolinen voi tuoda näkökulmia mutta ryhmän on itse tehtävä päätös ratkaisusta.
"Monesti odotusarvo on, että joku tuo ratkaisun ulkopuolelta ja ratkaisee ongelman. Olisi parempi mahdollistaa tilanne, jossa ihmiset ratkaisevat ongelmansa itse."
Valmennuksessa oli paljon tuttuja asioita ja teemoja, löysimme useita uusiakin käytännön vinkkejä. Tyypillisesti työroolimme on painottunut enemmänkin asiantuntijarooliin kuin puhtaasti fasilitointiin. Toki fasilitointiosaamisen tarve tulee esiin etenkin ongelmanratkaisutilanteissa ja isoissa, 8-20 hlön ryhmissä, jotka ovat usein moniammatillisia ja eri organisaatioista.
Miten kuvailisit tätä valmennusta muille?
Tunnelma valmennuksessa oli intensiivinen. Kaikilla oli aito kiinnostus aiheeseen. Tempo ja rytmi oli hyvä ja aikataulu selvästi harkittu. Valmennus oli hyvin ”hands on”: teemasta tai menetelmästä oli alustus, sitten tehtiin, sitten analysoitiin. Menetelmistä jäi motorinen muistijälki, mikä auttoi muistamaan opittua.
“Tunnelma valmennuksessa oli intensiivinen, olo oli kuin olisi vedetty mankelin läpi. Hyvällä tavalla!”
Koulutuksessa käsiteltiin useita menetelmiä ja välissä oli lyhyitä herätyksiä. Kaikki tehtiin näkyväksi ja koulutusmateriaali tuotettiin pääosin ryhmän kesken. Fläpeillä toimiminen oli virkistävää vaihtelua PowerPoint-dioille. Päivät olivat pitkiä mutta menivät silti nopeasti. Tilaisuudessa itsessään oli yhteiskehittämisen henki.
Mitkä olivat valmennuksen sinulle keskeisimmät opit?
Arjessa on paljon vauhtia. On hyvä pysähtyä miettimään mitä voi tehdä eri tavalla ja mitä menetelmiä hyödyntää, jotta työpajasta saa enemmän irti. Sain tästä etenkin työkaluja haastavien ja moniulotteisten ongelmien selkeyttämiseen. Aloitusmenetelmistä tulee olemaan hyötyä tulevassa tilanteessa, jossa kaikki eivät tunne toisiaan. Kyseessä on ongelmanratkaisutilanne, jossa tarvitaan luottamusta haastavan asian käsittelyyn.
“Dynaaminen fasilitointi -menetelmää on pakko päästä kokeilemaan jossain. Pari muuta osallistujaa on kokeillut menetelmää jo ja se on otettu vastaan hyvin – se toimi!”
Valmennuksessa puhuimme siitä, että on syytä pysähtyä miettimään kokonaiskuvaa. Missä vaiheessa työskentely menee? Mitä olemme tekemässä juuri nyt? Sama pätee omalla kohdalla. On syytä itsekin pysähtyä miettimään, mitkä taidot kaipaavat vahvistusta.
Pysähdy ja mieti omaa tekemistä omissa projekteissa ja työpajoissa. Olenko itse tässä asiantuntijan vai fasilitaattorin roolissa? Yksi havainnoista ryhmän kesken koulutuksessa oli, että varsin usein toimimme ja meiltä odotetaan toimimista asiantuntijan roolissa, vaikka suurin hyöty saataisiin kun toimitaan ryhmän ulkopuolisena fasilitaattorina.
“Olin jo käyttänyt me-we-us -menetelmää esimerkiksi koulutustilanteissa, mutta en ennen tätä valmennusta tiennyt, että menetelmällä on nimi.”
Oletko jo päässyt hyödyntämään oppimaasi valmennuksen jälkeen?
Heidi: Muutamassa valmennuksen jälkeisessä työpajassa olen päässyt hyödyntämään ryhmän kesken mm. me-we-us jäsentämismenetelmää. Visualisointia ja ryhmämuistia on myös hyödynnetty.
Juuso: Olen valmennuksen jälkeisissä projekteissa toiminut enemmän asiantuntijana kuin fasilitoijan roolissa. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin näkyvillä useitakin tilaisuuksia harjoittaa ja hyödyntää oppimaansa. Erääseen yksikköön on tulossa käyttöön uusi ja kallis tutkimuslaite. Sen käyttöönotto edellyttää uusia toimintatapoja ja tulemme varmasti pitämään työpajoja aiheen ympäriltä.
Mikä on fasilitoinnin rooli omassa työssäsi tulevaisuudessa?
Mietitäänpä isoa kuvaa: valtiontalous sakkaa ja sote-sektori syö siitä ison osan. Henkilökuntapulaa on useilla aloilla ja sairaalan on pakko miettiä uusia tapoja toimia. Tarvitaan isomman joukon viisaus ongelmien ratkomiseen – asiantuntijat eivät voi kammiossa ratkaista näitä ongelmia.
Osallistavaa kehittämistä on viime aikoina nostettu organisaatiossa esille enemmän. Fasilitointitaidolle tulee olemaan enemmänkin kysyntää!
Kuinka voimme auttaa teitä onnistumaan?
Fasilitointia voi hyödyntää lukuisissa työelämän tilanteissa. Anna meidän auttaa yhdistämään asiantuntijoidenne osaaminen yhteisten tavoitteidenne saavuttamiseksi. Valmennamme tarvittavat taidot henkilöstönne tai tulemme ulkopuoliseksi tueksi teille tärkeään tilaisuuteen. Kalleinta on yhdessä käytetty aika – me teemme siitä aidosti arvokasta. Kun haluat takeet tuloksellisista tilaisuuksista, olemme oikea valinta kumppaniksenne. Lupauksemme on, että yhteistyössä kanssamme ette koskaan jää yksin. Kerro meille tarpeestanne ja suunnitellaan yhdessä teitä parhaiten palveleva kokonaisuus. Toteutamme valmennuksia ja työpajoja suomeksi ja englanniksi. Toimivampi yhteistyö tuo parempia tuloksia!
