Artikkelin on kirjoittanut fasilitaattori-valmentaja Jonas Rajanto.
Oli kesä 2020 ja mietimme vaimoni kanssa, pitäisikö tehdä tarjous kiinteistöstä kaukana kaupungista ja muuttaa maalle.
Puhuimme elämästä kaupungissa ja maalla, lasten kasvattamisesta, palveluista, yöelämästä, harrastusmahdollisuuksista. Teimme plussia ja miinuksia sekä maalla asumisesta ylipäänsä että tällä tietyllä paikkakunnalla asumisesta ja vertasimme sitä kokemuksiimme kaupungista asumiseen.
Päädyimme ostamaan kiinteistön ja muuttamaan maalle. Välissä meille ehti syntyä esikoinen ja hän vaikuttikin merkittävästi päätökseemme. Priorisoimme muun muassa luonnon läheisyyden, käsillä tekemisen, rauhallisen ympäristön, omavaraisuuden ja kyläyhteisöllisyyden.
Tekoäly on väkevä työkalu, joka ratkaisee monia kysymyksiä hyvin ja nopeasti.
Kaikkiin elämän kysymyksiin ei kuitenkaan ole annettavissa suoraviivaista ratkaisua.
Olet ehkä joskus ollut sellaisten kysymysten äärellä:
- Pitäisikö minun ottaa vastaan tämä työtarjous, vaikka palkkani alenee?
- Pitäisikö minun jäädä tähän parisuhteeseen, vaikka riitelemme?
- Haluanko (lisää) lapsia, vaikka puolisoni ei halua?
- Pitäisikö muuttaa työn perässä, vaikka uudella paikkakunnalla voi tuntua yksinäiseltä?
Näissä tilanteissa päätökseen vaikuttavat muun muassa ihmissuhteet, vastuut, moraaliset valinnat ja käsityksemme siitä, mikä tekee hyvän elämän.
Avaan tässä artikkelissa omaa käsitystäni siitä, missä tekoäly on hyvä ja missä sen rajat on hyvä ymmärtää.
Nimeän myös kykyjä, joita jokainen nyt tarvitsee tekoälyn aikakaudella.
Lopuksi annan kuuntelu- ja lukusuosituksia.
Aloitetaan.
Hyvä renki mutta huono isäntä
Vanha sanonta “X on hyvä renki mutta huono isäntä” pätee tekoälyyn paremmin kuin mihinkään aikaisempaan luomaamme teknologiaan.
Otetaan vertauskohdaksi älypuhelimet ja some.
Molemmat yleistyivät nopeasti 2010-luvulla. vierellä oleva sarjakuva on saattanut tulla vastaan:
Arvaatko, miltä vuodelta sarjakuva on?
Sarjakuva on vuodelta 2012, kauan ennen kuin jokaisella oli älypuhelin ja ennen kuin julkista keskustelua käytiin pääasiassa somekanavissa. Se osoittaa huvittavasti sen, ettei aina ole selvää, ohjaammeko me laitteitamme vai ohjaavatko ne meitä.
Montako sovellusta puhelimessasi on? Minulla on 249. Kaikkia en ole itse asentanut, mutta niitä on kuitenkin… Aika paljon.
Sovellukset ohjaavat meitä jatkuvasti ilmoituksilla. (Jos et vielä ole kytkenyt ilmoituksia pois, tänään kannattaa aloittaa.)
Somesyötteet pommittavat meitä paitsi muiden yksilöiden näkökulmilla, myös mainoksilla. (Jos et ole vielä estänyt mainoksia, tänään kannattaa aloittaa.)
Somessa nousee ennen kaikkea sellainen sisältö, joka herättää meissä voimakkaita tunteita. Se kun koukuttaa parhaiten. Some myös aiheuttaa nuorissa ahdistusta, jopa itsetuhoisuutta.
Tekoälyn väkevyys
Tekoälystä puhutaan juuri nyt niin paljon, koska se on hyvin väkevä teknologia. Jotkut väittävät, että se muuttaa yhteiskuntaa enemmän kuin some, enemmän kuin älypuhelimet, enemmän kuin internet.
Tekoälytutkija Andrew Ng väittää, että tekoäly on yhtä suuri mullistus kuin sähkön keksiminen.
Tekoäly voi kiihdyttää mitä tahansa ilmiötä moninkertaisesti.
Meidän on siksi syytä miettiä, mitä ilmiöitä haluamme kiihdytettävän, niin työssä kuin vapaalla.
Tekoälyn viisaus?
Saatat kuvitella, että tekoäly olisi viisas. Ehkä viisaampi kuin ihminen. Mitä jos se onkin parempi isäntä kuin ne ihmiset, jotka nyt tekevät päätöksiä? Pitäisikö meidän oikeastaan antautua tekoälyn rengiksi?
Uskon, että tämä on vaarallinen ajatus.
Avaan alla omaa käsitystäni siitä, missä tekoäly on hyvä ja missä rajoittunut.
Mihin tekoälyä on hyvä käyttää
Tutkimus- ja kirjoitusassistentti: Tekoäly voi tehdä kaiken tiedon hakemisen, koostamisen, analysoinnin ja uudelleen muotoilun helpommaksi.
Luovuuspartneri: Tekoäly voi ideoida kanssasi loputtomasti. Se voi lisätä, rikastaa ja jalostaa ideoita.
Älyllinen sparrailija: Tekoäly voi olla tukiäly, eli ajattelun sparraaja, jalostaja, kehittäjä. (Anna sille tämä rooliksi, jottei se vain myötäilisi ja kannustaisi sinua.)
Tuottavuuden nostaja: Tekoäly voi nostaa yksilön tuottavuutta, vaikutusta, vipuvartta. Saat enemmän aikaan samassa ajassa.
Tässä on vain muutama esimerkki. Lista voisi olla paljonkin pidempi.
Tekoälyn rajoitteita
- Tekoälyllä ei ole mieltä, arvoja tai persoonallisuutta kuten ihmisellä.
- Tekoäly ei ymmärrä mitään eikä koe millään olevan merkitystä.
- Tekoäly ei ole tunne-eläin kuten ihminen on. Se ei voi kokea empatiaa.
- Tekoälyllä ei ole moraalikäsitystä; se ei koe mitään oikeaksi tai vääräksi.*
*Tekoälylle on opetettu rajoja, esimerkiksi “älä opeta miten tehdään pommi tai miten suunnitellaan täydellinen murha”. Nämä rajat on kuitenkin toistuvasti onnistuttu kiertämään. Ytimessään tekoälyllä ei ole moraalikäsitystä.
Mitä minun olisi hyvä oppia tekoälyn aikana?
Koska tekoälyllä ei ole moraalikäsitystä, se ei voi kertoa meille mikä toiminta on oikeaa tai väärää kussakin tilanteessa. Tekoäly voi miellyttämisen halussaan vahvistaa mielemme vinoumia tai huonoa suuntaa työssä tai elämässä ylipäänsä. ”Do stupid things faster” on alun perin kahviin liitetty vitsi. Tekoälyllä voit todella maksimoida typerän työn.
Siksi tänä aikana olisi hyvä pohtia tällaisia kysymyksiä:
- Mikä toiminta on “oikein”, mikä on “oikea” suunta?
- Mistä on hyvä elämä tehty?
- Miten voisimme olla hyviä toisiamme kohtaan?
- Mihin vinoumiin mielemme sortuu?
Työssä erityisesti:
- Mitä työtä on järkevää tehdä enemmän ja nopeammin?
- Minkä työn voisimme eliminoida kokonaan?
- Minkä työn voisimme keksiä kokonaan uusiksi?
Viimeiseksi
Tekoäly on ilmiselvästi mahdollisuus, mutta myös ilmeinen uhka.
Tekoäly ei uhkaa ihmisyyttä siksi, että se olisi tunteva tai viisas – vaan siksi, että saatamme jättää oman tuntevuutemme ja viisautemme huomiotta.
Moraaliset valinnat eivät katoa – niistä tulee nyt entistä tärkeämpiä.
Jonas Rajanto – fasilitaattori-valmentaja, ihmisyyden lähettiläs, aviomies, isä
PS. Käytin artikkelia kirjoittaessani tekoälyä apuna useassa vaiheessa, esimerkiksi saadakseni lyhyet kuvaukset mainituille kirjoille ja parantaakseni artikkelin laatua. Ihmisten sydämet olivat kuitenkin suuremmassa roolissa artikkelin synnyttämiseksi. Isot kiitokset Brando Louhivaara, Janne Jääskeläinen sekä Johanna Riippi hyvistä keskusteluista.
Liite: Luku- ja kuuntelusuosituksia
Olen pitkään ollut kiinnostunut ihmissuhteista, itsetuntemuksesta ja filosofiasta. Vaikka en olekaan lukenut filosofisia teoksia (suosituksia otetaan vastaan!), olen lukenut muita kirjoja ja kuunnellut podcasteja jotka ovat avanneet ymmärrystäni itsestä, muista ja maailmasta.
Koska tekoäly ei voi ohjata meitä kohti hyvää ja moraalista elämää, meidän täytyy itse ottaa vastuu suunnasta. Tässä muutamia resursseja, jotka voivat tukea sitä pohdintaa.
Mikä toiminta on “oikein”, mikä on “oikea” suunta?
Tästä ei löytyne absoluuttista totuutta vaan jokaisen täytyy itse pohtia tätä omalta kohdaltaan.
Haluan kuitenkin suositella yhtä kirjaa, joka haastoi ja tasapainotti omaa moraalikäsitystäni:
The Righteous Mind – Jonathan Haidt
Tämä kirja tarkastelee moraalia ja poliittista ajattelua sosiaalipsykologian näkökulmasta. Haidt esittää, että ihmiset tekevät moraalisia päätöksiä intuitiivisesti ja perustavat järkeilyn vasta myöhemmin. Hän esittelee moraalisia perustateorioita, jotka auttavat ymmärtämään, miksi liberaalit ja konservatiivit näkevät maailman eri tavoin. Kirja haastaa lukijan tarkastelemaan omia arvojaan ja ennakkoluulojaan. Se edistää empaattisempaa ja rakentavampaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista.
Suosittelen myös tätä dokkaria:
Dokumentti: The Social Dilemma
Dokumentti kertoo sosiaalisen median aiheuttamista ongelmista. Se on hyvä esimerkki suunnasta, jota emme halua kiihdyttää.
Mistä on hyvä elämä tehty?
The Happiness Hypothesis – Jonathan Haidt
Tässä kirjassa Haidt yhdistää antiikin viisausperinteitä ja modernia psykologiaa vastatakseen kysymykseen: mikä tekee elämästä onnellista? Hän tutkii muun muassa hyveen, tarkoituksen, suhteiden ja merkityksellisyyden roolia hyvinvoinnissa. Kirja esittelee metaforan “ajuri ja norsu” kuvaamaan järjen ja tunteiden välistä suhdetta. Haidt nostaa esiin, kuinka sisäinen kasvu vaatii usein epämukavuutta ja haasteita. Lopputuloksena on käytännöllinen ja filosofinen opas henkilökohtaiseen kasvuun.
How to Live – Derek Sivers
Derek Sivers tarjoaa kirjassaan 27 ristiriitaista elämänohjetta, joista jokainen antaa eri näkökulman siihen, miten elää hyvää elämää. Hän ei pyri antamaan yhtä oikeaa vastausta, vaan rohkaisee lukijaa löytämään oman polkunsa. Kirja on tiivis, ajatuksia herättävä ja helposti lähestyttävä. Sivers yhdistää kokemuksiaan yrittäjänä, muusikkona ja ajattelijana omaperäisellä tavalla. Se sopii erityisesti niille, jotka etsivät selkeyttä ja suuntaa elämäänsä.
Miten voisimme olla hyviä toisiamme kohtaan?
The Anatomy of Peace – The Arbinger Institute
Kirja käsittelee konfliktien juurisyitä ja sitä, kuinka sisäinen asenne vaikuttaa vuorovaikutukseen ja rauhan rakentamiseen. Sen keskiössä on ajatus ”sydämen sodasta” ja siitä, miten voimme siirtyä toisia ihmisiä esineellistävästä asenteesta aitoon kohtaamiseen. Tarina etenee fiktiivisen kertomuksen kautta, mutta perustuu todellisiin oppeihin ja kokemuksiin. Kirja soveltuu niin johtamiseen, perhesuhteisiin kuin henkilökohtaiseen kasvuun. Se opettaa, että todellinen muutos alkaa omasta tavasta nähdä toiset ihmiset.
The Righteous Mind – Jonathan Haidt
Kirja kuvattu edellä. Uskon, että kirjan lukeminen lisää empatiaa eri tavalla ajattelevia kohtaan.
Undefended Love – Jett Psaris and Marlena Lyons
Tämä kirja syventyy rakkauteen ja läheisiin ihmissuhteisiin korostaen tunteiden rehellistä kohtaamista. Kirjoittajat väittävät, että todellinen läheisyys syntyy vasta, kun uskallamme olla täysin suojattomia ja läsnä. Kirja tarjoaa työkaluja vanhojen selviytymisstrategioiden purkamiseen ja emotionaaliseen kasvuun. Se painottaa rohkeutta kohdata omat pelot ja haavoittuvuudet rakkaudessa. Kirja on suunnattu erityisesti niille, jotka haluavat syventää ihmissuhteitaan ja kasvaa niiden kautta.
Mating in Captivity – Esther Perel
Esther Perel tutkii kirjassaan, kuinka säilyttää intohimo ja erotiikka pitkäaikaisessa parisuhteessa. Hän haastaa yleisiä käsityksiä seksuaalisuudesta, turvallisuudesta ja läheisyydestä. Kirja käsittelee ristiriitaa turvallisuuden ja halun välillä – miten ne voivat elää rinnakkain. Perel yhdistää terapeuttista kokemustaan ja kulttuurienvälistä näkökulmaa tarjoten tuoreita oivalluksia. Kirja on provokatiivinen ja ajatuksia herättävä teos parisuhteista ja seksuaalisuudesta.
Artificial Intimacy – Esther Perel, Your Undivided Attention podcast
Tässä podijaksossa psykoterapeutti ja parisuhdeasiantuntija Esther Perel keskustelee haastattelija Tristan Harrisin kanssa siitä, miten teknologia muuttaa ihmissuhteita. Perel varoittaa uudesta ”tekoälyn” muodosta, jota hän kutsuu nimellä Artificial Intimacy – keinotekoinen läheisyys – joka syntyy, kun algoritmit ja digitaaliset palvelut korvaavat aitoja ihmissuhteita. Hän pohtii, miten tekoäly voi vaikuttaa sosiaalisiin siteisiimme ja millaisia riskejä liittyy siihen, että teknologia alkaa täyttää emotionaalisia tarpeitamme. Perel ja Harris keskustelevat myös siitä, miten voisimme suunnitella teknologiaa, joka vahvistaa yhteyksiä ihmisten välillä sen sijaan, että se heikentäisi niitä. Jakso herättää ajatuksia siitä, miten voimme säilyttää inhimillisen yhteyden digitaalisessa maailmassa.
Mihin vääristymiin mielemme sortuu?
The Science of Fear – Daniel Gardner
Daniel Gardner tutkii kirjassaan, miksi ihmiset pelkäävät asioita, jotka ovat tilastollisesti harvinaisia tai vaarattomia, samalla kun aliarvioimme todellisia riskejä. Hän selittää, kuinka media, poliitikot ja jopa omat aivomme vahvistavat irrationaalista pelkoa. Kirja pohjautuu psykologian, evoluutiobiologian ja kognitiotieteen tutkimukseen ja havainnollistaa, miten ”vaistomainen ajattelu” ohjaa päätöksiämme. Gardner korostaa, että pelko ei ole vain tunne, vaan myös helposti manipuloitavissa oleva reaktio. Kirja tarjoaa välineitä kriittisempään ajatteluun ja tasapainoisempaan suhtautumiseen maailmaan, jossa pelko myy.
Thinking, Fast and Slow – Daniel Kahneman
Daniel Kahneman esittelee kirjassaan kaksi ajattelujärjestelmää: nopea, intuitiivinen ”järjestelmä 1” ja hidas, harkitseva ”järjestelmä 2”. Hän kuvaa, kuinka nämä järjestelmät vaikuttavat päätöksentekoomme – usein huomaamattamme. Kirja paljastaa kognitiivisia vinoumia, jotka vääristävät ajatteluamme arjessa ja työssä. Kahneman yhdistää vuosikymmenten tutkimusta taloustieteen, psykologian ja käyttäytymistieteiden alalta. Teos on laaja ja vaikuttava katsaus ihmismielen toimintaan.
Jaa artikkeli verkostollesi alla olevista kuvakkeista!
Kun haluat ymmärtää enemmän fasilitoinnista
Miten onnistua yhteistyössä? Kuinka lisätä dialogisuutta työelämässä? Mitä läpimurtopäätökset ryhmässä edellyttävät? Hyödynnä asiantuntijoidemme maksuttomat materiaalit ja paranna taitojasi johtaa työelämän tuloksellisia ryhmäprosesseja!
Lataa maksuttomat oppaat ja katso webinaaritallenteet
Paranna taitojasi johtaa tuloksellisia tilaisuuksia!
Haluatko kehittää osaamistasi ja oppia järjestämään tuloksellisia tilaisuuksia? Parantamalla taitojasi johtaa työelämän ryhmätilanteita autat asiakkaitasi, tiimiäsi ja sidosryhmiäsi onnistumaan yhteistyössä. Opi vuorovaikutteisissa ja käytännönläheisissä valmennuksissamme konkreettisia työkaluja johtaa tuloksellisia tilaisuuksia!
Lue lisää avoimista fasilitointivalmennuksista
Autamme onnistumaan yhteistyössä – myös etänä!
Kuinka hyödyntää fasilitointia organisaatiossanne ja tehdä yhteistyöstä entistäkin vaikuttavampaa? Autamme teitä kehittämään kokous- ja työpajakulttuurianne osallistavammaksi ja yhdistämään asiantuntijoidenne osaamisen. Valmennamme fasilitointitaitoja niin esimiehille, projektipäälliköille kuin asiantuntijoillekin. Kerro meille tarpeestanne ja suunnitellaan yhdessä teitä parhaiten palveleva kokonaisuus. Tiukassa tilanteessa ammattifasilitaattorimme ovat myös käytettävissäsi tilaisuuksien suunnitteluun ja johtamiseen. Toteutamme valmennuksia ja työpajoja suomeksi ja englanniksi.
