Miten lisätä psykologista turvallisuutta ryhmässä?

18.9.2019

Konkreettisia keinoja koulutusten, seminaarien, työpajojen ja etäkokousten vetäjille sekä esimiehille

Psykologinen turvallisuus on ennakkoedellytys itseohjautuvuudelle, ryhmän tuottavuudelle ja innovatiivisuudelle. Ryhmätilaisuuksista, joissa on tarkoitus kehittää, oppia tai verkostoitua, ei tule mitään, jos osallistujat eivät pysty kohtaamaan toisiaan.

Osaa sosiaaliset tilanteet jännittävät enemmän kuin toisia. Joillekin isot ryhmätilanteet voivat olla suorastaan pelottavia. Niin sanottu social anxiety voi estää saapumasta paikalle. Fasilitointi vie helposti ihmiset epämukavuusalueille, kun tehdään jotain vähän eri tavalla kuin ennen ja vaaditaan ehkä heittäytymistä. Epämukava olo voi käydä niin sietämättömäksi, että vaikka olisi saapunut paikalle, vetäytyy – ja ehkä vaivihkaa poistuu tauon aikana.

Jopa ulospäinsuuntautunutta ihmisihmistä voi kauhistuttaa se tilanne seminaarissa, kun kesken puheenvuorojen joku lavalta pyytää keskustelemaan vieressä istuvan henkilön kanssa; ”Kuka hän on? Osaako hän tämän asian paremmin kuin minä? Mitä hän minusta ajattelee?”. Jos mieli keskittyy tällaiseen spekulointiin, ei keskustelusta voi mitenkään syntyä sisällöllisesti antoisaa molemmille osapuolille. Tällöin osallistuja toteaa: ”Tämä pariporina on aivan turha! Se vie aikaa asiantuntijan puheelta, jota tulin kuulemaan”. Toiset osallistujat puolestaan saattavat pitää nimenomaan muiden osallistujien kanssa keskustelua seminaarin kaikkein antoisimpana osuutena. Pariporinoitakin pelottavampaa on joutua yhtäkkiä vastaamaan epäselvään kysymykseen suuren yleisön edessä.

 

Psykologisen turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä ryhmän vetäjän kompetensseista.

 

Psykologisen turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen on luottamuksen rakentamista niin ryhmän vetäjän ja osallistujien välillä kuin myös osallistujien kesken. Se on sitä, että koen voivani olla oma itseni, koen kuuluvani joukkoon ja tulen arvostetuksi. Voin antaa parastani, kun voin luottaa siihen, että minua ei nolata.

Kun vetäjänä saat osallistujat ryhmäytymään päivän alussa, he uskaltavat heittäytyä mukaan uuteen, oppimaan toisiltaan ja ottamaan riskejä esimerkiksi olemalla eri mieltä. Näin saadaan esille useita näkökulmia ja kaikkien osaaminen mm. hyvien päätösten tekemiseksi yhdessä. Psykologista turvallisuutta tarvitaan etenkin yhdessä oppimiseen. Sen syntymistä ja säilymistä voi auttaa monin keinoin.

Miten lisätä psykologista turvallisuutta koulutuksissa ja työpajoissa?

 

  1. Anna tilaisuuden alussa fokus: Milloin on taukoja, milloin ruokaa, milloin tilaisuus loppuu. Kerro osallistujille myös, miksi tilaisuus järjestetään, miksi juuri heidät on kutsuttu ja mitä heiltä odotetaan. Myös työskentelytavoista, esimerkiksi esitystä seuraavasta keskustelusta, on hyvä mainita etukäteen. Ihmisillä on turvallisempi olo tietäessään, mitä kohta tapahtuu ja miksi. Pidä aikataulu näkyvillä.
  2. Rakenna luottamus itsesi ja osallistujien välillä olemalla helposti lähestyttävä ja inhimillinen. Esiinny rennosti, helposti lähestyttävästi, hyväksyvästi ja avoimesti. Ole läpinäkyvä ja uskalla tuoda oma aito haavoittuvaisuutesi esille. Täydellisen superihmisen vieressä oma olo on herkästi uhattuna.
  3. Auta tapahtuman osallistujia kohtaamaan toisensa ihmisinä riippumatta asemasta, osaamisesta ja ujousasteesta. Kaikki eivät voi kerralla tutustua kaikkiin – riittää, että kukin on keskustellut 2-3 henkilön kanssa. Tutussa seurassa on helpompi avautua kuin täysin vieraassa. Osallistujat voidaan tilaisuuden alussa esim. laittaa tilaan ”aamukävelylle”. Pysähtymisen jälkeen heidän on ruvettava juttusille lähimmäksi osuneiden henkilöiden kanssa. Tutustu ja tutustuta mahdollisuuksien mukaan ryhmäläisiä jo ennakkoon. Muutamatkin tutut kasvot vieraassa seurassa rohkaisevat ilmaisemaan omia mielipiteitä.
  4. Anna osallistujille aikaa miettiä yksin hiljaa ennen yleistä keskustelua asiasta. Yksinpohdinnan jälkeen on helpompi jutella yhdessä. Jotkut ovat kantansa muodostamisessa nopeita ja helposti jyräävät hitaammin mielipiteensä muodostavat ihmiset alleen.
  5. Anna selkeät työskentelyohjeet. Kerro etukäteen, mitä kohta tulee tapahtumaan. Perustele valitsemasi työskentelytapa tarvittaessa hyvinkin tarkasti. Esimerkiksi vaihtuvissa pienryhmissä työskentelyn voi perustella sillä, että näin jokaisella on mahdollisuus osallistua vain itseään kiinnostavien aiheiden käsittelyyn ja käyttää aikansa tehokkaasti. Huomioi ohjeita antaessasi erilaiset tavat omaksua tietoa: kerro ohjeet suullisesti ja laita ne myös kirjallisesti näkyviin. Lisäksi voit tilanteesta riippuen havainnollistaa, mitä odotat osallistujien tekevän. Näin ketään ei nolota se, ettei ymmärtänyt ohjeita.
  6. Kannusta dialogiin ja eri näkökulmien esille tuomiseen antamalla osallistujille keinoja aktiiviseen kuuntelemiseen. Voit esimerkiksi antaa ohjeeksi: ”Pyri ensin ymmärtämään, mitä toinen yrittää sanoa ja tulla vasta sitten itse ymmärretyksi”.
  7. Pysy itse sisältöneutraalina, kun haluat saada osallistujien näkemykset esille. Kehumalla yhtä ideaa saatat huomaamattasi tyrmätä vastakkaiset ideat.

 

 

Kun kyseessä on ryhmä, joka tekee pidempään yhdessä töitä, tarvitaan muitakin keinoja psykologisen turvallisuuden lisäämiseen. Pitkään yhdessä toimineessa tiimissä voi olla ”perhemäisen turvallinen olo”, mutta toisaalta myös jännitteitä ja luutuneita käsityksiä ryhmän jäsenistä. Ihmisten erilaisuus on sekä voimavara että ärsyyntymisen syy. Olennaista on tulla tietoiseksi erilaisuudesta ja osata arvostaa sitä. Yksi oivalluttava menetelmä tiimin jäsenten vahvuuksien tunnistamiseen ja konfliktien ennaltaehkäisemiseen on TotalSDI eli Strength Deployment Inventory.

TotalSDI perustuu siihen, että jokainen meistä haluaa onnistua vuorovaikutussuhteissa muiden ihmisten kanssa. Onnistuminen vain tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Erilaiset motivoivat arvojärjestelmät vaikuttavat asenteisiimme ja käytännön toimintaamme. Näiden erojen ymmärtäminen auttaa hyödyntämään paremmin omia vahvuuksia ja tulemaan tietoiseksi niiden ylikäytöstä. Psykologista turvallisuutta ryhmätilanteissa lisää se, että tunnen ja hyväksyn itseni – ja tunnen ja hyväksyn muut ryhmän jäsenet sellaisina kuin he ovat.

Kirjoittaja

Piritta van der Beek (os. Kantojärvi) on energinen ja tulosorientoitunut valmentaja, Grape Peoplen toimitusjohtaja ja ammattifasilitaattori (CPF), jolla on sertifiointi TotalSDI-menetelmän käyttöön tiimien kehittämisessä. Hän on erikoistunut monimutkaisten tilanteiden ja strategiatyön fasilitointiin. Piritta on fasilitoinut työpajoja ja kehitysprosesseja sekä valmentanut fasilitointitaitoja vuodesta 2001. Kokemuksistaan hän on kirjoittanut kirjan Fasilitointi luo uutta – Menesty ryhmän vetäjänä (Talentum, 2012).

 

Kaipaatko aiheesta syvempää ymmärrystä?

Kuinka järjestää aidosti vaikuttavia koulutuksia ja valmennuksia? Tilaa maksuton 16-sivuinen opas ja saat 10 keinoa kouluttajalle. Piritta on luonut käytännönläheisen oppaan, jonka avulla teet koulutuksistasi aidosti vaikuttavia. Tämä on sinulle kouluttaja tai valmentaja, joka haluat lisätä työsi vaikuttavuutta!

Lataa maksuton opas täältä

Kuinka järjestää psykologisesti turvallisia koulutuksia ja työpajoja, jotka ovat aidosti vaikuttavia? Valmennamme näitä taitoja organisaatiokohtaisesti teidän esimiehille, projektipäälliköille ja tiimivetäjillekin sekä tarjoamme sinulle henkilökohtaista sparrausta tarpeidesi mukaan. Pyydä meiltä tarjous valmennuksesta omalle tiimillesi tai kerro lisää sparraustarpeestasi.

Kysy valmennuksesta tai sparrauksesta

Haluatko varmistaa työpajassasi turvallisen osallistumisen, paremmat päätökset, uudet innovaatiot ja sitoutumisen sovittuihin toimenpiteisiin? Hyödynnä ammattifasilitaattoreitamme oman työpajasi tai kehitysprosessin läpiviennissä! Fasilitoimme mm. strategian jalkautuksia sekä organisaation laajoja muutosprosesseja. Me autamme teitä yli 15 vuoden valmennuskokemuksella niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ota yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä teitä parhaiten palveleva kokonaisuus!

Kysy ammattifasilitaattoria avuksi