Kuten monissa organisaatioissa, myös meidän tiimissämme korostetaan jatkuvasti toimivan yhteistyön merkitystä. Tietenkin – olemmehan osallistamisen ammattilaisia. Mutta mikä tekee yhteistyöstä todella tehokasta ja tuottavaa? Vastaus piilee psykologisessa turvallisuudessa. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa ihmiset tuntevat voivansa ilmaista itseään vapaasti, jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan sekä ottaa riskejä ilman pelkoa tuomitsemisesta tai rankaisusta.
Kuinka sitten varmistamme, että luomme työympäristön, jossa psykologinen turvallisuus kukoistaa? Vastaus löytyy fasilitointitaidoista. Fasilitointi on prosessi, jossa fasilitaattori auttaa ryhmää saavuttamaan yhteisen tavoitteen helpottamalla vuorovaikutusta, ajattelua ja päätöksentekoa. Mutta se on muutakin kuin vain prosessi – se on myös rooli ja nippu työkaluja mm. psykologisen turvallisuuden luomiseen ja ylläpitämiseen tilaisuudessa.
Miten fasilitointitaidot liittyvät psykologisen turvallisuuden luomiseen?
Kuuntelu ja empatia: Fasilitaattorin tulee olla mestari kuuntelemaan ja osoittamaan empatiaa osallistujille. Aktiivinen kuuntelu luo perustan luottamukselle ja kunnioitukselle, kun taas empatia auttaa osallistujia tuntemaan olonsa ymmärretyiksi ja arvostetuiksi. Osaava fasilitaattori luo myös kuuntelevaa ja empaattista tilaa ryhmän jäsenten välille.
Avoin ja rehellinen viestintä: Fasilitaattori luo tilan avoimelle ja rehelliselle viestinnälle, jossa kaikkien mielipiteitä arvostetaan. Osallistujien tulee tietää, että he voivat ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa arvostelusta tai tuomitsemisesta. Koko ryhmän keskustelu ei kenties johda toivottuun tulokseen, vaan ryhmädynamiikan rikkominen on usein avain rehelliseen viestintään.
Haavoittuvuuden sietäminen: Fasilitaattorin on oltava valmis olemaan haavoittuvainen ja jakamaan omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Tämä rohkaisee osallistujia olemaan avoimempia ja jakamaan omia kokemuksiaan, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja luottamusta.
Rakentavan palautteen antaminen: Fasilitaattorin tulee tarjota rakentavaa palautetta osallistujille, mikä rohkaisee oppimista ja kasvua. Positiivinen palaute kannustaa osallistujia ilmaisemaan itseään enemmän, kun taas rakentava palaute auttaa heitä kehittymään ja parantamaan.
Riskien ottaminen ja oppiminen epäonnistumisista: Fasilitaattorin tehtävä on rohkaista osallistujia ottamaan riskejä ja kokeilemaan uusia asioita. Epäonnistumiset nähdään oppimismahdollisuuksina, ei epäonnistumisina, ja ne auttavat osallistujia kasvamaan ja kehittymään. Tässäkin fasilitaattori voi itse toimia esimerkkinä kertomalla esimerkiksi tarinoita elävästä elämästä.
Miksi sinun tulisi oppia fasilitointitaitoja?
Fasilitointitaidot ovat avain menestyksekkääseen tiimityöhön ja psykologisen turvallisuuden luomiseen työympäristössä. Ne auttavat sinua olemaan parempi johtaja, tiimipelaaja ja vuorovaikuttaja. Lisäksi ne voivat auttaa sinua saavuttamaan parempia tuloksia yhteistyöllä ja luomaan vahvempia ja kestävämpiä suhteita työtovereidesi kanssa.
Fasilitointitaidot eivät ole vain taitoja, jotka voi oppia – ne ovat elämäntapa, joka muuttaa tapaa, jolla työskentelet ja vuorovaikutat muiden kanssa työympäristössä.
Puhutteleeko aihe? Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan Psykologinen turvallisuus – yhteistyön kulmakivi – fasilitointidemoon!
Jaa artikkeli verkostollesi alla olevista kuvakkeista!
